Historia

Järvikylän Kartano Joroisissa on erinomainen esimerkki perinteitä vaalivasta tilasta. Kartano, kuten sen kotikuntakin, on elänyt tapahtumarikkaita vuosisatoja. 1500-luvulla Suomessa oli vain muutamia kartanoita ja nekin sijaitsivat pääasiassa maan läntisissä ja eteläisissä osissa. Läänitysten kautta, ja seudun hyvien maiden ansiosta, pitäjänrajojen sisäpuolelle ilmestyi 1600-luvulla useita kartanoita. Myös Joroisten maantieteellinen sijainti lähellä Venäjän rajaa vaikutti tähän.



1800-luvulle asti kartanoelämä Savossa oli vireää Rantasalmella sijaitsevan Haapaniemen kadettikoulun ansiosta. Järvikylän kartanon lisäksi Joroisissa sijaitseekin useita muitakin kartanoita – Paajala, Frugård, Kotka, Hoviniemi, Torstila ja Joroisniemi. Prikaatin upseereiden järjestämissä lukuisissa tapahtumissa puhuttiin usein ranskaa, kuten sotilaallisissa piireissä oli tapana, ja Joroinen saikin Tukholmassa lempinimen ”Pikku Pariisi”.
Kun kadettikoulu lakkautettiin, kartanoelämä Joroisissa hiljeni hetkeksi. 1800-luvun jälkipuoliskolla kartanot kuitenkin löysivät paikkansa maatalouden kehityksen kärjessä. Järvikylän kartano oli edelläkävijä erityisesti nautakarjan suomalaisen maalaisrodun jalostuksessa. Kartanolla oli oma meijeri ja voita myytiin Pietariin asti. Kertomusten mukaan jopa Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 olisi maisteltu Järvikylän kartanossa kirnuttua voita. Järvikylässä toimi myös yksityinen meijerikoulu ja kansakoulu.

Nykypäivänä Järvikylä on harvinainen esimerkki kartanosta, jonka toiminta on kestänyt aikaa. Se on pysynyt suvussa vuosisatojen ajan. Vaikka se on käynyt läpi monta muutosta, sen pääelinkeino on edelleen maanviljely. Päärakennus ja sen pihapiiri ovat myös edelleen suvun asuinkäytössä. Järvikylässä kartanokulttuuri on siis edelleen vahvasti elossa yhdistäen vuosisatojen perinteet nykyaikaiseen, mutta sydämellä tehtyyn yritystoimintaan.