Järvikylän Kartano Järvikylän Kartano Joroisissa on erinomainen esimerkki perinteitä vaalivasta tilasta. Kartano, kuten sen kotikuntakin, on elänyt tapahtumarikkaita vuosisatoja. 1500-luvulla Suomessa oli vain muutamia kartanoita ja nekin sijaitsivat pääasiassa maan läntisissä ja eteläisissä osissa. Läänitysten kautta, ja seudun hyvien maiden ansiosta, pitäjänrajojen sisäpuolelle ilmestyi 1600-luvulla useita kartanoita. Myös Joroisten maantieteellinen sijainti lähellä Venäjän rajaa vaikutti tähän. 1700-luvun loppua kohden perustettiin Savon prikaati sekä Haapaniemen kadettikoulu, mikä Joroisille tarkoitti uuden aikakauden alkua. Prikaatin upseereiden järjestämissä lukuisissa tapahtumissa puhuttiin usein ranskaa ja Joroinen saikin Tukholmassa lempinimen "Pikku Pariisi". 1800-luvun alkupuoliskolla Haapaniemen kadettikoulu lakkautettiin, mikä johti asukkaiden poismuuttoon seudulta ja kartanoelämä Joroisissa hiljeni. Vuosisadan toisella puoliskolla pitäjä sai kuitenkin taas uutta huomiota: kartanot olivat nyt maatalouden kehityksen kärjessä. Järvikylän kartano oli edelläkävijä nautakarjan suomalaisen maalaisrodun jalostuksessa. Kartanolla oli oma meijeri ja voita myytiin Pietariin asti. Järvikylässä toimi lisäksi yksityinen meijerikoulu ja kansakoulu. Sata vuotta myöhemmin, 1970-luvulla, oli kartano taas mukana luomassa uutta. Kartanossa aloitettiin siirtonurmikon viljely, mikä nykyisin on kartanon peltoviljelyn päätuote. Tämän viljelytoiminnan tuloksia voi ihastella mm. Helsingin Esplanadinpuistossa, Eduskuntatalon edustalla, Suomen Pankin edessä tai vaikkapa Kaivopuistossa. Tänä päivänä Järvikylä tunnetaan parhaiten ruukkuvihanneksistaan. Vihanneksia on viljelty 1980-luvun lopusta lähtien ja ne kasvatetaan mahdollisimman luonnonmukaisissa oloissa. Joka vuosi Järvikylän Kartanon kasvihuoneista toimitetaan reilut kolme kertaa koko Suomen asukasluvun verran tuoreita ruukkuvihannanneksia kaikkialle maahan. Kysyntä näyttää vain kasvavan vuosi vuodelta ihmisten arvostaessa yhä enemmän maukasta ja terveellistä ruokaa. Ruukkuvihannesten ja nurmikoiden viljelyn ohella Järvikylän kartanossa harjoitetaan yhä myös perinteistä maa- ja metsätaloutta. Kartano on vuodesta 1674 ollut Grotenfeltin suvun omistuksessa ja nykyään sen omistaa suvun 11. sukupolvi. Vaikka paljon on muuttunut ajan myötä, tasapaino rakennusten ja ympäröivän luonnon välillä tuntuu säilyneen. Kun keskipisteeksi otetaan tilan päärakennus, on jokaisella ilmansuunnalla omat tunnusmerkkinsä. Tilan edustalla itään päin levittäytyvät kumpuilevat peltomaat pehmeästi alas Valvatus-järven kotilahden rantaan, missä veden peilipinnasta heijastuvat korkeat mäntyharjut. Harjun päällä, kartanosta länteen päin, sijaitsee "Puisto", missä korkeat, suorat hongat muodostavat pylvässalin, jonka läpi kävelypolut risteilevät. Puiston korkeimmalta kohdalta on luonnonkaunis näköala kartanoa ympäröivän seudun ylitse, Joroisten kirkonkylälle, Valvatus-järvelle ja kaukaisten metsien suuntaan. Pohjoissuunnassa kartanosta sijaitsee soraharju, joka korkeine mäntyineen suojaa kylmiltä pohjoistuulilta, kun taas etelässä avautuvat laajat pellot antavat auringon lämmittää kartanoa. Tämän päivän yhä nopeammin kehittyvässä yhteiskunnassa puhutaan paljon perinteiden säilyttämisestä. Järvikylä toimii yhä yksityisenä kotina niille, jotka päättivät toteuttaa unelmansa - perinteitä kunnioittaen. Näistä perinteistä pääset myös Sinä osalliseksi nauttimalla kartanon herkullisia salaatteja ja yrttejä tai kävelemällä kaupunkien puistojen vehreillä nurmikoilla.